Juuri ilmestyneessä Kumpostissa on paljon Kyläjuhlat-asiaa: juhlien koko ohjelma ja hyödyllistä tietoa kyläläisille. Kumpulasta katsoen -otsikon alla Anni Väntänen, Kyläjuhlien talkoolaisena jo veteraani,  kirjoittaa, mitä Kyläjuhlat hänelle ovat merkinneet:

Jo pienenä totuimme veljien kanssa siihen, että kaksi viikkoa ennen Kyläjuhlia aletaan syömään mummon laittamaa ruokaa, koska äiti järjestää täyspäiväisesti juhlia koko kaupunginosalle ja iskä on töissä. Vaikka stressi ja kiire ovat olleet arjessa läsnä jo pitkin talvea, juhlapäivänä on aina voinut todeta, että kaikki on ollut sen arvoista Kumpulan ollessa täynnä iloisia juhlijoita, loistavia esiintyjiä, hyvää ruokaa ja mahtavaa fiilistä.

Kyläjuhlat eivät kuitenkaan olisi mahdolliset ilman satoja arvokkaita talkootyöläisiä. Vuosien varrella olen osallistunut monella eri tavalla juhlien järjestämiseen, joskus vähemmän ja joskus enemmän, kuitenkin tietäen, että pieninkin teko on tärkeä. Olen maalannut Kylätilan ikkunoihin värikkäitä kyläjuhlakuvia, kerännyt kirpputorimaksuja, tehnyt sadoittain pinssejä, kuljettanut flaijereita ympäri Helsinkiä, työntänyt isoja roskiksia pitkin kylää oikeille paikoille, huolehtinut, että Anssi Kela ja Pelle Miljoona saavat kahvia Puistolavan backstagella sekä rauhoitellut äitiä yöllä ennen juhlia, kun palosammuttimet on unohdettu kuljettaa niille määrättyihin paikkoihin.

Vaikka nykyään mummon ei tarvitse tehdä ruokaa meille ennen juhlia, moni muu asia on pysynyt samana. Juhlien järjestämisestä on tullut perheessämme itseisarvo, jota ei tule kyseenalaistaa. Tänä vuonna olen ottanut kavereiden kanssa tehtäväkseni varmistaa, että isoimman lavan, Juhlalavan artistit saavat kahvinsa.

Oman kortensa kekoon voi kantaa ilmoittautumalla äipän sähköpostiin kylatila@kolumbus.fi

Anni Väntänen

Kirjoittaja on viidennen polven kumpulalainen ja tämän kevään ylioppilas. Kyläjuhlissa hän on mukana täysillä tänäkin vuonna.

Kuva Santtu Särkäs