Viikon kumpulalainen: Juha T. Pyhälä – perinteisten rakennustapojen kannattaja

Juha H. Pyhälä ei ole vain ammattinsa osaava putkimies, vaan hän taitaa rakennushommat laidasta laitaan. Juha on myös vannoutunut perinteisten rakennustapojen kannattaja.

Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun Juha oli vaihtanut yläkerran suihkuhanan. Johan vanha hana oli palvellut 35 vuotta, ja juuttuneen termostaatin korjaus olisi tullut uutta hanaa kalliimmaksi. Juha on pitkän linjan putkimies, jonka piti aikanaan ”rankan yhteiskunnallisen vaikuttamisvaiheen jälkeen” keksiä joku ammatti, kun koulu jäi luokion loppumetreillä kesken. Juha meni Wärtsilän telakan ammattikouluun Hietalahteen. Hän sai myöhemmin 750 muun kanssa kenkää, josta hän sanoo yhä olevansa kiitollinen Wärtsilälle. Juha siirtyi rakennuspuolen hommiin pariin pikkufirmaan ja sitten neljäksi vuodeksi ulkomaille Irakiin hotelliprojektiin ja Vietnamiin telakan pystyttämiseen. ”Vietnamissa olin työnohjaajana telakkaprojektissa, joka toteutettiin kehitysapuyhteistyönä. Paljon on näitä hankkeita mennyt penkin alle, mutta meidän telakastamme tuli loistava ja se toimii vieläkin. Suomeen palasin, kun tytär syntyi.”

Syntyperäinen stadilainen Juha muutti Kumpulaan vuonna 1982 ja on asunut siitä lähtien, omien sanojensa mukaan Kumpulan paremmassa päässä eli Limingantien 19:n ”seutuvilla”. Ulkomailta palatessaan hän aloitti samassa pikkufirmassa, josta lähti maailmalle. Yritys kuitenkin ”pyllähti” 1986 ja Juha alkoi astella omia polkujaan. ”Olen miettinyt oman firman perustamista, mutta en ole luonteeltani yrittäjä. Suoraan sanoen: jos olisin suhtautunut työhöni vakavasti, olisin taatusti kunnon urakoitsija, sillä aikoinaan oli isojakin duuneja tarjolla. Oli vain muutamia hyviä tyyppejä, joitten kanssa olisi halunnut tehdä töitä. Osalla oli hyvä palkkaduuni ja osa aloitti oman yrityksen.”

Juha ei hallitse vain putkitöitä, vaan häärii laaja-alaisena remonttireiskana. ”Olen aina tykännyt näpertämisestä. Teen mielelläni kaikkea rakentamiseen liittyvää. Minulla on muutama vakiotalo, joissa teen lvi-puuhia, ja joitakin, joissa teen kaikki hommat talon maalauksesta lähtien eli olen ikään kuin talkkari.” Töitä Juhalla on tasaisesti. ”Enemmänkin olisi, jos vain ottaisi vastaan, mutta minulle sopii rauhallisempi tahti.”

Vaikka Kumpulan asuntokanta on vanhaa, ei täällä Juhan mukaan ole pahempia putkisto-ongelmia. ”Talokauppojen yhteydessä on tehty yleensä putkistot uusiksi ja vanhemmissa kerrostaloissa on nyt menossa putkiremppojen aika. Kaukolämpöbuumin aikana viemäreitä ja veden tuloputkia on muutenkin uusittu. Ja jos viemäri vetää, eikä sitä tarvitse rassailla, se on silloin kunnossa. Ja ainahan viemärin kunnon voi tarkistaa kuvauksella ja sitten vaikka sukittaa. Sukitusta voi käyttää, mutta se on kuitenkin ensiapua, jolle annetaan merkistä riippuen 10-15 vuoden takuu. Sukitus ei auta, jos viemärissä on painuma, samalla tavalla se kerää sukituksen jälkeen tavaraa ja tukkeutuu. Vanhemmissa kupariputkissa voi tulla juotoskohtiin vuotoja, nykyisissä juotosaineissa ei tapahdu sinkkikatoa.”

Ilmastoinnista Juha jauhaa Kumpulassa aina kyllästymiseen saakka.”Kumpulan kaikki talot on rakennettu perinteisesti hyvällä rakennustavalla painovoimaisine ilmastointeineen. En ole törmännyt yhteenkään taloon, jossa ei olisi ollut alunperin räppänät. En muistakaan, kuinka monta kuutiota sukkahousuja olen vedellyt seinien välistä, kun kaikki räppänät on pantu umpeen. Sitten ihmiset valittaa, kun vetää ja on huono ilma. Totta kai on, kun alipaine vetää joka raosta ilmaa sisälle. Isoissa taloissa ilma liikkuu kämpästä toiseen rakenteitten läpi. Esimerkiksi kakluuni vetää huoneesta hemmetinmoisen ilmamäärän. Kämpät eivät ole pulloja. Yksi räppänä riitti ratkaisemaan eräässä kämpässä muualta tulevat hajuhaitat.”

Yksi ongelma Juhan mielestä on koneellinen ilmastointi. ”Jos on laajennettu vessaa suihkutiloineen, rakennusvalvonta vaatii nykyisin siihen oman koneellisen huippu-imurin. Ei järjen häivää. Yksi pieni suihku ei synnytä kosteutta ja lattialämmitys kuivattaa. Myös salaojituksesta on tullut buumi. Ojituksen myötä on syntynyt hemmetinmoisia ongelmia, kun on sotkettu alkuperäiset rakennussysteemit. Kyllä ennenkin osattiin perustuksien rakentaminen maanlaittoineen siten, että vesi ohjautuu nätisti pois. Jos kellareita muutetaan asuinkäyttöön, on mahdollista tehdä sisäpuolinen salaoja, joka ei sotke sokkelin ulkoista elämää.” Juha painottaa, että jos perinteisiä rakennustapoja ryhdytään muuttamaan, pitää tietää, mitä ja miten tehdään.

Juha Pyhälä kantaa huolta perinteisten rakennustapojen säilymisestä.

Juha Pyhälä kantaa huolta perinteisten rakennustapojen säilymisestä.

Juttu on julkaistu Kumpostissa 2/2015. Koko lehden voit lukea tästä.

Teksti Jouni Flinkkilä. Kuva Santtu Särkäs.

Juhan yhteystiedot

dunaluna.oy@me.com puh. 0400-308874

Vastaa